Keittiöpuutarhan perustaminen

Taustaa

Ihmiset ovat varmasti aina kasvattaneet jotakin syötävää keittiöidensä lähituntumassa. Kuitenkin varsinainen keittiöpuutarha-ajatus syntyi Ranskassa, luostareiden koristeellisissa yrttitarhoissa.

Suomeen keittiökasvien viljely rantautui 1700-luvulla. Sen ajan valistajat, kuten puutarhaviljelystä kiinnostunut kirkkoherra Gabriel Aspegren perusti Pietarsaareen puutarhan, seurakunnan vastustuksesta huolimatta, joka on tällä hetkellä eräs Suomen vanhimmista pappilan puutarhoista. Hän halusi opettaa ihmisille keittiöpuutarhan viljelytaitoja. Tämä Rosenlundin mäen puutarha on nyt yhteistoimin kunnostettu ja toimii uudelleen aktiivisesti mallina ja ohjeiden antajana kaikille kiinnostuneille.

Hieman myöhemmin, Turun akatemian professori Gabriel von Bonsdorff, Turun Brinkhallin kartanon omistaja, kirjoitti keittiöpuutarhaoppaan v. 1804. Kirja on edelleen tiedoiltaan kiinnostava ja siitä on tehty uusi painos v. 2010!

Mennellä on yhteys tähän päivään, joten yritetään mekin vaalia keittiöpuutarha-taitoja eteenpäin!

 

 

Keittiöpuutarhan hyödyt

  • Ekologisuus
  • Luomumenetelmien hyödyntäminen
  • Tuoreus
  • Itse viljeltyjä
  • Yhdessä tehden ja lasten kanssa viljellen. Kylvö, istuttaminen, kastelu ja muu huolehtiminen. Lopuksi palkintona kasvisten hyötykäyttö yhdessä.
  • Tutkimustenkin mukaan puutarha hoitaa meitä, kun me hoidamme puutarhaa!
  • Koristeellisuus

 

Viljelyn aloittaminen

 Missä ja miten viljelen?

  1.  Ikkunalaudalla esim. versottamalla.
    Helppo tapa saada vihreää ruokavalioon ja keittiön kaunistukseksi. Versot ovat todellista superruokaa, esimerkiksi auringonkukan versot sisältävät paljon E – vitamiinia, seleeniä ja magnesiumia. Liota ensin siemeniä vuorokausi. Täytä sitten lautanen tai muu sopiva astia mullalla, kastele huolellisesti ja ripottele siemenet tiheästi mullan pinnalle. Peitä sitten astia muovilla, johon olet puhkaissut muutaman reiän, ja laita jonnekin pimeään, esimerkiksi kaappiin, pariksi päiväksi, kunnes itäminen on alkanut, ja pienet versot ilmestyvät näkyviin. Muista tarkkailla, että kylvös pysyy kosteana. Ota sitten versot kasvamaan aurinkoiseen paikkaan, ja kastele päivittäin sumutinpullolla. Myös valkosipulin kynsiä voi versottaa.
  2. Omalla terassilla, parvekkeella ruukkuryhmissä, Bacsac-kangasruukuissa tai vitriinikasvihuoneissa. Lisäetuna kauneusarvot!
    Nyrkkisääntönä 50cm:n paksuinen multakerros riittää mille tahansa keittiökasville. Esimerkiksi muovisaavi tai muu vastaavan kokoinen astia soveltuu porkkanan kasvatukseen. Astian pohjaan on hyvä tehdä muutama reikä, jotta ylimääräinen vesi pääsee virtaamaan pois. Sijoita astia paikkaan, johon aurinko paistaa ainakin 6 tuntia päivässä. Kastele multa huolellisesti ennen kylvöä, ja peitä siemenet ohuella multakerroksella. Voit käyttää tietysti myös valmiita taimia.
  3. Piha-alueiden uusi hyödyntäminen
    Viljelylaarit itse tehden tai esim. Biolanin ja Kekkilän viljelykehikot. Kehikkojen etuna se, että vaivalloinen kasvimaan kitkentä jää pois. Vaativat kuitenkin huolellisempaa kastelua. Katteiden ja kastelukiteiden ansiosta voidaan pidentää kasteluväliä. Erinomainen esim. salaattien ja yrttien kasvatukseen!Lisää kehikon pohjalle esim. sanomalehtikerros, suodatinkangas estämään pohjamaan rikkakasvien leviäminen.
    Käytä uutta puhdasta multaa. Kastelua ja viljelysten hoitoa säännöllisesti.Palkintona: Sadon hyödyntäminen!
  4. Jo vanha kasvimaa uudelleen käyttöön
    ”Maaperän hedelmällisyys luo perustan viljelyn onnistumiselle. Kasvimaan elinvoiman parantaminen onnistuu kasvinvuorottelulla, jossa vihannesten ja yksivuotisten kukkien paikat vaihtuvat vuosittain.Pääperiaate on, että matalajuuriset, typpeä kuluttavat kasvit vuorottelevat syväjuuristen ja typpeä sitovien lajien kanssa. Vuorottelu on tärkeää paitsi maan ravinnetasapainon, rakenteen ja humuspitoisuuden, myös sadon laadun, kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien vuoksi. Mitä pitempi viljelykierto on, sitä paremmin kasvintuhoojat pysyvät aisoissa.”
    Kotipuutarha-lehti 1/2007

 

 

Kasvimaan kunnostus

  • Rikkakasvien poistaminen juurineen
  • Maan kevyt kalkitus ja lannoittaminen esim kompostilla.
  • Maan mahdollinen parantaminen; hiekka, turve

 

Savimaa

Näin parannat: Sekoita maahan runsaasti eloperäistä ainesta kuten lannoitettua ja kalkittua turvetta eli ns. maanparannusturvetta ja/tai kompostia, jotka tuovat maahan pieneliöitä, sekä kivennäisaineksia, kuten soraa ja/tai hiekkaa, pitämään maata kuohkeana ja estämään saven kovettumista.

Savimailla voit viljellä kohopenkeissä!

Hiekkamaa

Näin parannat: Lisää lannoitettua ja kalkittua turvetta eli ns. maanparannusturvetta ja/tai kompostia sekä savea. Ne parantavat maan rakennetta sekä sen kykyä pidättää vettä ja ravinteita. Savikerros voi olla kasvimaan pohjalla myös yhtenäisenä kerroksena.

  • Kylvötöihin ja taimien istutukseen, vasta kun maa on lämmin ja routa sulanut.
  • Viljelysten tärkein hoitotoimenpide on säännöllinen kastelu!
  • Mahdollisten ötököiden häätäminen esim nokkosveden ym. aineiden avulla.
  • Lannoitus myös kasvukauden aikana.
  • Katteiden käyttö kasvisten ympärillä.
  • LOPULTA PALKINTONA SADON HYÖDYNTÄMINEN!

Jatkossa suosi vuoroviljelyä kasvimaalla.